kävin keskustassa, ja se mitä rahalla saa täytti hetkeksi tyhjyyden.
kotona isä kysyi, olenko tavannut ketään ystäviä.
minä: ''???? -olen joo. ohimennen tossa.''
isä: ''..vai puhutko töissä jonkun kanssa?''

totuus: en ole tavannut ystäviä viikkoihin. tai yksi ystävä minulla vain onkin, tai siis oli.
kahteen vuoteen en ole pitänyt oikeesti hauskaa kenenkään kanssa.
istun aina kotona, suljetun oven takana.

mun kulissi alkaa pettää.!!
pitää muuttaa pois kotoa mahdollisimman pian.
mun palkka ei riitä mihinkään. enkä muutenkaan halua muuttaa suomen sisällä.
mitä ihmettä teen?????????????????

miten musta tuli näin hirveä?